Nettielämää

Sunnuntai 18.11.2012 klo 20.41 - Juhani Eilola

Nykyaikana työnhakijoista ja työntekijöistä on aikaisempaa helpompi löytää tietoja. Hakukoneilla vain äkkiä netistä tai sosiaalisesta mediasta. Tällainen "googletus" työntekijän nimellä on kuitenkin laissa kielletty. Käyn vähän tätä ajankohtaista aihetta läpi viikonlopun blogitekstissäni.

---

Nettielämää

Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari ovat kirjoittaneet vieressä kuvatun kirjan jonka jokaisen kannattaisi lukea. Kirja avautuu ilmaisena nettiversiona klikkaamalla kirjan kuvaa.

Se sisältää laajan katsauksen verkossa olemisesta, turvallisuudesta, teknologiasta, verkkoviestinnästä ja työkaluista. Loppuosassa kirjaa siirrytään identiteettiin, luottamukseen, maineeseen ja oikeuksiin joita itsekin tässä tekstissä sivuan.

Pyysin apua Tuija Aallolta tämän blogitekstin kirjoittamiseen. Hänellä ei ollut siihen juuri nyt mahdollisuutta, mutta lainaan hänen sähköpostitekstiään, jossa on tietosuojalain sisältö:

"Työelämän tietosuojalain mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen. Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen"

Miksi tällainen laki

Tietosuojavaltuutettu on vastannut henkilötietojen keräämiseen internetistä mm. seuraavasti:

"Hakukoneen avulla hankittuja eli ns. googlaamalla saatuja tietoja kritisoidaan niiden epäluotettavuuden johdosta. Siksikin työelämän tietosuojalaki edellyttää, että työnantaja kerää tiedot työntekijältä itseltään. On myös huomioitava yleislakina sovellettavaksi tuleva henkilötietolaki (523/1999), jonka mukaan rekisterinpitäjän on meneteltävä huolellisesti, käytettävä luotettavia tietolähteitä ja käsiteltävä vain tarpeellisia henkilötietoja. Tämän vuoksi ns. googlaamalla tapahtuvaa henkilötietojen keräämistä ja tallettamista voidaan pitää työelämän tietosuojalain 4 §:n ja henkilötietolain 5 §:n, 6 §:n ja 9 §:n vastaisena menettelynä."

Googlaamalla saatu väärä tieto tai samannimiseen väärään henkilöön yhdistäminen saattaa aiheuttaa työelämässä ja jopa perheiden arjessa arvaamattomia vahinkoja ja maineen menetyksiä.

"Juristina minä..."

Tomi Hynynen käsitteli Aamulehden blogissaan aihetta 16.8.2011 otsikolla "Työnhakijoiden tietoja etsitään Googlesta, laillista vai ei".

Haluan kiinnittää huomiota blogitekstin kohtaan:

"Juristina antaisin seuraavat neuvot. Ensinnäkin työnantajana älä missään tilanteessa paljasta etsineesi hakijan tietoja. Google todennäköisesti sitä ei kuitenkaan paljasta."

Googlattavalle ei siis välttämättä koskaan paljastu että häntä on googlattu, mutta jos se epäonnistuu ja haun perusteella tehdään vääriä ratkaisuja, niin seuraamus voi olla tuntuva.

Esimerkki epäonnistuneesta googlauksesta

Eräs esimies googlasi netistä alaisensa tietoja ja törmäsi sen perusteella Hattrick -nimiseen peliin. Pelistä löytyi samanniminen pelaaja. Esimies keräsi pelistä löytämänsä peliajat ja vertasi niitä työaikoihin ja ryhtyi vaadittaviin toimenpiteisiin.

Mutta ensiksikin peli sijaitsi toisella aikavyöhykkeellä ja toiseksi, se sisälsi etusivullaan tiedotteen (nimi ei liity esimerkkiin):

"Tässä pelissä kuvatut pelaajat ja täällä käytetyt nimet ovat fiktiivisiä, ja kaikki yhteydet kenenkään elävän henkilön nimiin, luonteeseen tai historiaan ovat sattumanvaraisia ja tahattomia."

Juuri näistä syistä: vääristä tiedoista, vääristä tulkinnoista ja liian nopeista oletuksista johtuen googlaaminen on kiellettyä. Vaikka googlaaminen sitten luvalla sallittaisiinkin, niin myös tiedon oikeellisuus pitää tarkistuttaa mm.  työntekijällä itsellään ennenkuin tietoa käytetään missään hyväksi. Tai harvemmin hyväksi, yleensä haitaksi.

---

Innoivointia ja arvojen luontia

Maanantai 23.1.2012 - Juhani Eilola

Eduskuntamatkalta viime talvena jäi käteen kaksi mielenkiintoisesti ristiriitaista, mutta samanmielistä kirjaa. Ensimmäinen kirja Sitran raportteja 76 kertoo kestävästä innovoinnista ja toinen, jonka takana ovat myös Sitra sekä Tekes, kehoittaa suoraan: "Unohda innovointi". Ne antoivat paljon ajattelemisen aihetta, jota voisi hyvin soveltaa Kurikassakin.

---

Kestävä innovointi (netissä: Kestävä innovointi)

Niille joiden hilseen yli sana innovointi menee, kerrottakoon että sen lähin kuvaus selkeällä suomenkielellä on uudennos. Joko vanhasta kehitetty tai kokonaan jokin uusi idea.

Kestävä innovointi sisältää kirjan mukaan vastuun koko planeetasta. Pienemmässä mittakaavassa  tietysti sen lisäksi paikallisen vastuun.

Tavoitteena on talouden ja erityisesti väestön hyvinvointi. On toimittava eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävien periaatteiden puolesta.

---

Unohda innovointi
(netissä: Unohda innovointi)

Toinen kirja kehoittaa unohtamaan koko innovoinnin.

Näiden kirjojen minun silmissäni näkyvä punainen lanka siinä, että kestävä innovointi on jotain muuta kuin perinteistä innovointia, joka on perustunut taloudellisuuteen ja menestykseen. Tämä innovointi on syytä unohtaa ja luoda asioille
myös kestäviä arvoja ottamalla huomioon vaikkapa nyt yhtenä esimerkkinä ympäristöarvot.

Jokainen voi arvioida mitä kestävät arvot ovat mm. nykyisen kuntarakennekeskustelun suhteen. Miten kuntakokoa kasvattamalla vähennetään esim. liikenteen kuormitusta luonnolle.

Tätä kirjoittaessani haastatellaan presidentinvaalien ennakkoäänten perusteella Paavo Lipposta. Hän siteeraa kuukausi sitten isiensä luokse mennyttä Tsekin entistä presidenttiä Vaclav Havelia, joka on sanonut että perusarvoista puhuminen ja niiden puolesta toimiminen luo tulevaisuutta. Siihen voi mennä aikaa, mutta se tulee väistämättä.

Eli jos me haluamme luoda onnellisen tulevaisuuden katsomatta erityisesti mihinkään yhteiskuntaluokkaan, niin tällaista onnellista ja tasapuolista, ympäristöstä huolehtivaa tulevaisuutta ryhdytään rakentamaan vaikka sillä ei näy heti välittömiä seurauksia.

---

Tämä Wärtsilän tietoisku kuvaa hyvin sitä mitä tällä blogitekstillä ajan takaa. Wärtsilä luo tuotannolleen arvoja jotka eivät niiden julkistamisen jälkeen voi jäädä vain puheeksi, vaan pakottaa myös toimimaan. Samalla se pakottaa myös muut kilpailemaan samojen arvojen perustalta. Mieti mitä tällainen video sisältäisi jos se kertoisi vireillä olevista kuntauudistuksista.

Työhyvinvointi

Maanantai 1.11.2010 klo 22.27 - Juhani Eilola

Kuntatyö 2010 -tutkimus kertoo että "kolmannes kuntatyöntekijöiden perheistä kärsii työn vuoksi". Saman tutkimuksen perusteella yli 55-vuotiaiden naisten työuupumus todettiin huomattavan suureksi. Minä toivon ettei oma kotikuntani kuuluisi näihin kuntiin, vaan täällä olisi eläkeikään asti hyvä tehdä työtä ja vaikka vielä viivyttääkin hyvän työyhteisön ja työmotivaation takia eläkkeelle lähtemistä. Lähde: Soile Keskinen, Alaistaito

Olen jo vuosia sitten kirjoittanut siitä miten tärkeää olisi että kuntalaiset voisivat olla onnellisia. Aina parempi jos oma paikkakunta nimettäisiin Suomen onnellisimmaksi kunnaksi. Se on tärkeämpi nimitys kuin Suomen parhaiten johdettu kunta, johon Kurikkakin tällä hetkellä pyrkii. Tietysti johdon onnistuessa luomaan hyvän johtamiskulttuurin, molemmat arvonimet parhaimmillaan osuvat samaan kuntaan.

Johtaminen on todellisuudessa hyvää vasta kun se toimii muidenkin kuin johdon itsensä hyväksi ja muistakin kuin pelkistä taloudellisista näkökohdista käsin. Haluan uskoa että juuri siihen kuntien organisaatioissa pyritään. Vaikka raha ja talous ovat tärkeitä asioita niin sitä ovat myös palvelujen laadun ja hyvien suhteiden tuomat onni ja halu asua kotipaikkakunnalla. Yhdellä sanalla sanottuna hyvistä onnea ja toivoa tuovista asioista kumpuava kotipaikkarakkaus.

Mielestäni yritysten henkilöstöpolitiikka ei kuulu tiedotusvälineisiin ennenkuin kyse on ihmisoikeuksiin tai muuhun mielivaltaan liittyvistä asioista joita ei työpaikalla pystytä eikä haluta korjata. Jos se jostain syystä näkyykin esim. blogikeskusteluissa, niin voidaan olettaa että yrityksessä ei toimita parhaalla mahdollisella tavalla ja julkisuuteen saakka hiertäviin asioihin pitäisi tehdä korjauksia.

Tottakai henkilöstöpolitiikastakin voi aina keskustella yleisellä tasolla. Henkilöstöllä on tietyissä asioissa vaitiolovelvollisuus ja tarkoitus on että henkilöstö toimii työnantajan edun mukaisesti. Mutta henkilöstön yhteydenpitoa oman työyhteisön sisällä toimiviin luottamusmiehiin ei kukaan voi kieltää.

Olen miettinyt paljon työhyvinvoinnin  perusteita ja lukenut sinä aikana varmaan kymmeniä kertoja otteita omassa blogissani julkaistusta Liisa Ollilan työhyvinvointiin liittyvästä tekstistä. Teksti kannattaa käydä lukemassa. On eri asia saadaanko siinä esitettyjä tavoitteita toteutettua, mutta perusasenne on minun mielestäni aika lailla oikea, joissain kohdin enemmänkin kuin oikea.

SUORA: Kurikan kaupunginvaltuusto 14.12. klo 18

Maanantai 14.12.2009 klo 16.28 - Juhani Eilola

Kaupunginvaltuuston kokous alkaa noin puolentoista tunnin kuluttua. Istun aitiopaikalla, laitteistoja viritetään ja valtuustosalin isoa ovea avataan. "Isossa pajassa" työ on alkamassa.

Pääset seuraamaan kommenteista tapahtumia klikkaamalla tämän blogijutun otsikkoa.

Voit tietysti interaktiivisuuden nimissä myös itse antaa väliin kommentteja ja kysymyksiä. Ketään ei kuitenkaan nyt herjata sillä tämä loppuu pian lyhyeen sen takia.

Valtuuston esityslistan näet tästä.

17.50 ainakin Kirsti vielä hymyilee!

Kuolleiden kuukausi

Tiistai 17.11.2009 klo 7.00 - Juhani Eilola

Marraskuun 17. päivä, tuhon päivä

Useissa mytologioissa marraskuu on kuolleiden kuukausi. Sana marras tarkoittaakin kuollutta.

Meksikolaiset viettivät aikoinaan vainajien juhlaa 17.11. koska he uskoivat että maailma on kerran aikaisemmin tuhottu samana päivänä. He pelkäsivät että aikojen lopussa ihmiskunta tuhoutuisi myös tämän saman päivän aikana. Nyt on se päivä vuodesta.

Myös Raamatun vedenpaisumus alkoi samana päivänä!

---

Todellisen elämän päivä

Vaikka maailma ei tuhoudukaan fyysisesti tänään, niin aika monilta todellinen maailma on henkisesti kadonnut jo aikapäiviä sitten.

On paljon rikkaita joilla ei ole mitään käsitystä siitä miten pienillä tuloilla suuri osa kansasta elää. Heidän arkinen käsityskykynsä on täysin hämärtynyt oman palkkauksensa lumossa. Käsittämättä toisten ihmisten arkipäivän taloushuolia, on helppo esittää ja vaatia heiltä mahdottomia.

Yleinen mielipide on vaikuttanut siihen että yhteiskunnallisissa, esim. kaupunkien viroissa toimivien ihmisten palkkoja luullaan tähtitieteellisiksi. Automaatinen oletus on että palkat ovat useita tuhansia euroja vaikka enemmistö ainakin maaseutukunnissa on töissä alle 2000 euron bruttotuloilla.

Kunnissa on puhuttu paljon lomarahojen leikkauksista. Monelle perheelle juuri se osa palkasta on kuitenkin vuosittainen talouden pelastaja - ehkä ainoa mahdollisuus lomailla tai ainoa mahdollisuus ostaa uusi pyykkikone. Niiden joilla eläke tai ansiosidonnainen työttömyyskorvauskin on moninkertainen, on vaikea asettua pienituloisen asemaan.

Ja jos ajattelemme koko yhteiskuntaa, nämäkään pienituloiset eivät ole yhteiskunnan vähäosaisimpia. Silti joskus sosiaaliturva tuo paremman toimeentulon kuin työ toisi.

Kaukana todellisuudesta

Yksityistämisestä ja liikelaitostamisesta on puhuttu aina. Me yrittäjät esitämme usein väitteitä siitä miten paljon kustannustehokkaammin meidän keinoillamme hoidetaan kuntien asiat verrattuna niiden omiin henkilökuntiin. Olen myös osa henkilökuntaa. Yksityistämällä palveluja olisin edelleen se sama työntekijä, nyt vain laskuttaisin sen hiukan yli 10 euron sijasta vähintään 30 euroa.

Kun yhdistetään nämä kaksi aikaisempaa harhaa: Kuvitelmat kuntien suurista palkoista ja väite joidenkin valikoitujen ihmisten ylivertaisesta ahkeruudesta ja tehokkuudesta, päästään yhtälöön jota monissa kunnissa on käytetty. Kasvaviin menoihin.

Kukaan ei ole menojen kasvusta vastuussa eikä todellisia kuluja seurata. Ei myöskään yleistä palvelutason laskua. Jos seurataan, niin tällaisia järjestelyjä vedetään usein takaisin.

Uusia järjestelyjä tehtäessä usein selitetään että uutta järjestelmää käyttöön otettaessa tapahtuu väliaikainen kustannusten nousu, mutta uudistus on pitkällä aikavälillä kannattava. Tämä pitää vain harvoin paikkansa ja usko tähän pysyy yllä vain todellisuudentajussa tapahtuneen pään sisäisen maailmanlopun takia. Esimerkkejä yhteiskunnalle kannattamattomista uudistuksista löytyy jokaisen läheltä.

Siksi kaikki tämäntyyppiset muutokset pitää tehdä todella harkiten.

Työhyvinvointi

Keskiviikko 18.2.2009 klo 22.12 - Juhani Eilola

Tänään vieraana blogissani on verojohtaja Liisa Ollila. Teksti todellakin kannattaa käydä lukemassa varsinkin näinä päivinä kun kuntaliitos Kurikassa on todellisuutta ja työyhteisö on uudistunut.

Sopii mielestäni hyvin kenen tahansa luettavaksi ja on sovellettavissa osittain muuhunkin elämään. 

Pääset lukemaan myös tästä klikkaamalla.