Työhyvinvointi

Keskiviikko 18.2.2009 klo 22.12 - Juhani Eilola


Tänään vieraana blogissani on verojohtaja Liisa Ollila. Teksti todellakin kannattaa käydä lukemassa varsinkin näinä päivinä kun kuntaliitos Kurikassa on todellisuutta ja työyhteisö on uudistunut.

Sopii mielestäni hyvin kenen tahansa luettavaksi ja on sovellettavissa osittain muuhunkin elämään. 

Pääset lukemaan myös tästä klikkaamalla.

Avainsanat: Työ


Kommentit

18.2.2009 22.53  aatu

Älkää menkö työpaikkaan missä on päällikkö tasolla rannikkoruotsalaisia, ellette haastattele näitä tiukasti. Nämä "ruotsalaiset" pitävät suomalaisia tyhminä ja ala-arvoisina. Heidän mielestään ruotsalaisilla oli jo kukoistava kulttuuri kun suomalaiset vasta laskeutuivat puista alas. Voiko joku sanoa vastaan.

18.2.2009 22.58  Juhani

En sano vastaan... saattavat olla oikeassa.

Mutta täytyy sanoa että osui tämä vierasjuttu juuri oikeaan paikkaan. Tänään tämä aihe on muutenkin ollut ajankohtainen. Toivottavasti saan kaikki lukemaan tämän.

18.2.2009 23.12  aatu

Mulla ei ole mitään hätää puusta laskeutumis ajankohdan suhteen, suku on lähtöisin 1700 luvun lopulla Keski-Euroopasta, tulivat vähän ennen reissua alas puusta.

19.2.2009 0.17  aatu

Tämän vuoksi työkaverini tekee minut hulluksi

Keskiviikko 18.02.2009 klo 16:38 (päivitetty ke 17:18) Kauppalehti
KUVA: Emilie Uggla/KL

Pinna palaa työpaikalla

Pinna palaa työpaikalla

Avokonttorissa työskentely ja tiimityö voi olla hauskaa, mutta se voi paljastaa myös ikäviä puolia työkavereissasi. CNN-uutiskanava listasi verkkosivuillaan muutamia tapoja, jotka voivat saada työkaverit hyppimään seinille.
Tuoksupommi

Hajuveden tai eau de colognen käyttö työpaikoillakin on hyväksyttävää - tai jopa kannustettavaa. Siinä ei ole kuitenkaan tarkoitus kylpeä.
Näpit irti kännykästä!

Jatkuva henkilökohtaisten puhelujen tai tekstiviestin lähettely kesken työpäivän voi aiheuttaa työtovereille harmaita hiuksia.

- Minulla oli työtoveri, joka vietti niin paljon aikaansa Blackberrynsä kanssa, että hän oppi tekstaamaan sokkona. Jos yritti puhua hänelle hänen kirjoittaessaan tekstiviestiä, olisi yhtä hyvin voinut puhua liimapullolle, tilittää katkeroitunut kollega CNN:n verkkosivuilla.
Naamakirjallakin on rajansa

Kun Facebook-statuksen pävittämisestä tulee elämää suurempi tehtävä, työkavereiden pinna alkaa olla tiukoilla. Kuulostaako amerikkalaisen konsultin vihanpurkaus tutulta?

- Työkaverini vietää suurimman osan päivästä MySpace- ja Facebook-sivuillaan, joiden päivittämiseen hän uhraa kovasti aikaa.

Sen vuoksi työntekoon ei juuri jääkään aikaa.

- Arvioisin, että hän työskentelee noin kaksi tuntia päivässä, ja suurin osa niistäkin töistä tähtyy tehdä uudelleen tai korjata.
Eikä siinä vielä kaikki

Näiden huonojen tapojen juurimisen jälkeenkin löytyy työkavereista vielä jos jonkinlaisia puutteita.

Tavallisimmin työkavereiden verenpainetta nostaa kollegan negatiivinen asenne työhön, juoruilu tai yhteisten työtilojen jättäminen sotkuisiksi.

CNN:n sivuilla ystäviä eivät saa myöskään ne avokonttorityötekijät, jotka mutustelevat työpisteellään liian voimakastuoksuista ruokaa tai kollegat, jotka ovat ottaneet kuningaslajikseen vastuun ja vaikeiden työtehtävien välttelyn.
Ratkaisuksi puhuminen

Vaikka jokaisesta pikkuasiasta ei työpaikalla ole syytä niuhottaa, työyhteisöjen kouluttajana toimiva asiantuntija muistuttaa CNN:n sivuilla, että parasta on kuitenkin reagoida asioihin ennen kuin kärpäsestä tulee härkänen.

- Työskentelin ennen yhtiössä, jonka johtaja oli kuuluisa kyvystään huomata, jos kahdella työkaverilla oli ristiriita. Hän vei riitapukarit kokoushuoneeseen ja esitteli heidät toisilleen, ikään kuin he eivät olisi koskaan aiemmin tavanneet tai puhuneet.

- Koko idea oli rohkaista ihmisiä puhumaan pikkuasioista ennen kuin niistä tuli isoja. Ilmapiiri rohkaisi ihmisiä sopimaan keskenään ilman välikäsiä.

Kirsi Hantula

Kauppalehti

19.2.2009 16.10  juhani

Tämä kirjoitus on saanut koko päivän hyvää palautetta. Yhtäkään poikkipuolista sanaa ei ole kuulunut.

Taitaa olla nyt kyse siitä että kaikki uskovat miten asioiden pitäisi olla. Eri asia on sitten ovatko asiat kunnossa. Luultavasti aika harvoin kuvatun kaltaisessa kunnossa.

30.5.2009 13.34  Jaska Jokunen

Toimiikohan Liisa Ollila itse ohjeittensa mukaisesti,epäilenpä ja tiedän ettei!

30.5.2009 17.14  Virkamies itsekkin..

Liisa Ollila on velvollinen käyttäytymään myös vapaa-aikanaan hyvän virkamiehen tapaisesti..Näin sanoo jo virkamieslaki..jos näin ei ole niin valtionvarainministeriölle tietoa,siellä osaavat ratkaista tällaiset pulmat

2.6.2009 23.09  Juhani

Huomasin nämä kommentit juuri äsken. Toivon ettei blogissani loukata tietoisesti ketään.

Mutta kukaan ei ole täydellinen ja moni saarnaajakin saarnaa Jeesuksen sanoja. Se ei tee heistä itsestään kuitenkaan Jeesusta. Ihmiskunnalla on aina parannettavaa ja täällä esitetyt tekstit tietenkin - varsinkin omalta osaltani - on opittu omien virheiden kautta. Eli josatkin asiasta osaan sanoa jotakin jaloa koska en itse toiminut jalosti vaan juuri päinvastoin.

Mutta aina on korjaamiseen ja ihmissuhteiden parantamiseen varaa.

10.2.2011 18.53  Jupe

Hyvä ja tasapainoinen kirjoitus. Kritiikit ovat aiheettomia ja kateellisten panettelua. Aivan sama kuin uskonnonopettajalta kysyisi: Elätkö itse suuren kirjan mukaan? Kukaan ei ole täydellinen, mutta ilkeily ei tuo lisäarvoa mihinkään keskusteluun


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini