Tuomion kiima

Maanantai 18.11.2019 klo 23.56 - Juhani Eilola

Sukututkijana minulla on ollut pieni pakkomielle Herodeksen sukuun. Parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan Herodes saattaa olla jopa minunkin esi-isäni. Voisiko enää huonompaa osumaa kristityn kohdalle sattua kuin mies joka yritti tappaa Jeesuksen? Toisaalta ei se  geneettinen perimä kenenkään muunkaan jälkeläisenä toisi minulle viattomuutta eikä poistaisi pahuutta maailmastani.


Kuka Herodes oli ?

Herodeksen isä Antipater II syntyi Idumeassa. Hänen sukujuurensa johtavat Iisakin poikaan Eesauhin. "Kun Rebekka tuli raskaaksi, niin jo kohdussa pojat potkivat toisiaan." Kun Rebekka kyseli potkimisen perään, niin Jumala kertoi että hänen kohdussaan on kaksi kansaa joista vanhempi on palveleva nuorempaa. Ja se tarinahan on kaikille tuttu miten Eesau myi halpana pitämänsä siunauksen veljelleen Jaakobille.

Hedodes oli siis sukua Eesaulle jonka piti palvella Jaakobin jälkeläisiä. Heitä joista Jeesus syntyi.

Herodeksen äiti oli napatealaisten kuninkaan Aretas III tytär Cypros. Napatealaiset olivat arabikansa joka asui Arabian pohjoisosassa, Transjordaniassa ja Negevin autiomaassa (Wikipedian kuvaus alueesta).

Aretas III:n juuret johtavat Iisakin velipuoleen Ismaeliin, joka syntyi orjatar Hagarista. Kun Hagar ajettiin erämaahan poikansa kanssa niin Jumala ilmestyi hänelle ja sanoi:

”Poikasi on oleva kuin villiaasi, hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, aina hän on oleva vastakkain kaikkien veljiensä kanssa.” (1. Moos. 16:12.)

Eesau ja Ismael eivät saaneet sitä siunausta joka luvattiin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille, päinvastoin he olivat riidanhaastajien sukuja. Olen itsekin siis Eesaun ja Ismaelin jälkeläinen ja oikean Jumalan edessä kaiken pahan ruumiillistuma.

Hirviö!

Herodeksen suvusta, perheestä ja hänen teoistaan tiedetään yllättävän paljon historioitsija Flavius Josefuksen ja Talmudin takia. Itsellänikin on Josefuksen kirja Herodeksen elämästä. Löysin kirpputorilta myös firentseläisen Giovanni Papinin 1924 julkaistun "Kristuksen historian", jossa hän kuvailee Herodesta näin:

"Herodes oli hirviö, katalimpia mitä itämaan polttavat hietikot ovat ilmoille työntäneet, jotka kuitenkin ovat synnyttäneet useamman kuin yhden kauhean ilkiön.

Hän ei ollut hebrealainen, ei kreikkalainen eikä roomalainen. Hän oli idumealainen. Rooman edessä mateleva barbaari ja kreikkalaisia matkiva apina, joka siten koetti varmentaa valtansa hebrealaisten yli. 

Kavaltajan poikana hän oli anastanut vallan viimeisiltä onnettomilta hasmonilaisilta. Laillistaakseen petoksensa hän oli nainut erään mainitun kuningassuvun tyttäristä..." (siv. 34)

Kuten kaikki tietävät, Herodes oli äärimmäisen väkivaltainen, hän oli murhaaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Tappamisen Herodes aloitti jo 15-vuotiaana ja murhattuun kavalkaadiin kuuluu järjetön määrä ihmisiä. Heihin kuuluivat mm. vaimon isoisä, anoppi, vaimon veli, vaimo ja useita omia lapsia ja joukkoon kuului myös useita joukkomurhia. Jopa Raamatun kertomuksessa alle kaksivuotiaiden lastensurmassa kuoli mahdollisesti hänen oma imetettävänä ollut poikalapsensa. Keisari Augustus sanoikin, että on parempi olisi olla Herodeksen sika kuin lapsi.

Ainoa murha missä Herodes selkeästi epäonnistui oli hänen oma itsemurhayrityksensä, koska hänet ehdittiin keskeyttää ja miekka takavarikoida. Minun kannaltani onneksi niin, sillä sukupuussa on tapana, että jos yksikin esivanhempi olisi jäänyt puuttumaan, ei koko hänen jälkeistä sukupuuta olisi olemassa. Koska miekka takavarikoitiin, minä olen. Herodes oli tuolloin vasta kihloissa makkabealaisen Mariamnen kanssa (lähde: Simon Sebag Montefiore: Jerusalemin kaupungin elämänkerta, WSOY 2012)

Herodeksan vaimo Mariamne

Vaikka ei ollut Mariamnen sukukaan ihan puhtoinen, niin hänen isänsä Aleksander Hasmoneus oli kuitenkin siunattua Jaakobin sukua kuten myös hänen äitinsä, joka oli samasta dynastiasta. Mariamne oli siis samaa sukua kuin Jeesus ja paitsi Jaakobin, myös Daavidin ja Juudan jälkeläinen. Onneksi Herodeksen ja Mariamnen pojalla oli myös äiti ettei koko geeniperimä tullut Herodekselta.

Itse asiassa Mariamne oli Daavidista 22 sukupolvea samaa sukua kuin Jeesus Serubaabeliin saakka. Serubaabel syntyi Baabelin vankeudessa (suom: Baapelin poika). Kun Koores antoi juutalaisille luvan palata omaan maahansa, niin hän nimitti Serubaabelin Juudan käskynhaltijaksi.

Serubaabelin ilmestys

Koska tulen myöhemmin palaamaan Serubaabeliin, niin sivuhuomautuksena tässä se että Kairossa säilytetään apokryfikirjan tekstiä, joka on nimetty "Serubaabelin ilmestykseksi". 

http://www.apokryfikirjat.com/zerubb.htm

Serubaabelin tekstin alkuperä ei välttämättä ole juuri Serubaabelissa vaikka itse niin uskonkin, mutta sen sisällön tiedetään kuitenkin olevan vähintään 1500 vuotta vanha. Se luo ikävän kuvan siitä periluterilaisesta opista (olen luterilainen itsekin) että kun Jeesus tulee takaisin, tulee välitön loppu ja viimeinen tuomio. Näyssä opetetaan toisin. Sellaisen opin jota Serubaabel edusti, väitetään tulleen Amerikasta meille vasta viime vuosisadalla eikä mistään tuhansien vuosien takaa. 

Anteeksi Elisabeth

Samarialaisen Malthaken kanssa Herodekselle syntyi poika, Herodes Antipas, joka tunnetaan Raamatussa sekä sukurutsauksesta että Johannes Kastajan pään irrottamisesta.

Meille kaikillehan on tuttu Raamatun kertomus, jossa Elisabethin poika Johannes Kastaja arvosteli Herodes Antipaan seksielämää. Silloinen näkemys ei kuitenkaan hyväksynyt Johanneksen puheita, vaan aiheutti Johannesta kohtaan vainoamisen kiiman. Herodes Antipas ei kenties olisi katkaissut Johanneksen päätä, mutta kun sitä niin seksikkäästi pyydettiin, niin ei hän sitä voinut vastustaa.


Herodeksen elossa olevana sukulaisena minäkin pyydän Elisabethilta anteeksi sitä miten Herodeksen suku vainosi Johannesta.

Nykypäivän viranomaisten pitäisi myös pyytää anteeksi niiltä joita he Jumalan Sanan takia nykyään syyttä vainoavat. Näistä asioista puhumisen takia kenenkään pään tai vapauden menetyksen ei pitäisi olla palkkioita Salomen tanssista tai Herodiaiden itsekkäiden vaatimusten toteuttamisesta. Se kasvattaa vain väkivallan ja tuomion kiimaa rajattua kristittyä ihmisryhmää vastaan. Täytyy muistaa ettei Johannes Kastajakaan katkaissut Herodeksen päätä vaan päinvastoin.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Herodes, sukututkimus, historia, Jeesus, Israel, Johannes Kastaja

Kreikka vastaan Suomi

Tiistai 22.9.2015 klo 21.10 - Juhani Eilola

Suomi ennakkosuosikkina

Suomi lähti Kreikkaa vastaan talouden EurooppaCupiin selkeänä ennakkosuosikkina. Ja kai sitä voi sanoa niinkin että Jutta Urpilainen vei Suomen 1-0 johtoon hankkiessaan takuita Suomen vastuille Kreikassa. Toki Suomessakin ollaan hiukan erimielisiä siitä olisiko maali pitänyt hylätä.

Nyttemmin Suomen otteet ovat entisestään koventuneet ja jos kyse olisi kahdenvälisestä maaottelusta, niin Kreikalle ei annettaisi mitään selviämisen mahdollisuuksia.

Kreikka vastaa

Uutiset Kreikasta ovat kertoneet että Kreikka on vastannut Suomelle. Jos kreikkalainen näkee jossain tuotteessa tekstin Made in Finland, niin se jää kaupan hyllylle. Suomalainen työ ei Kreikassa enää entiseen malliin myy. Eikä siihen auta vastata matkailua lopettamalla, suomalaisia tuotteita ei kuitenkaan enää yhtä suurella innolla osteta. Se on kisan henki.

Kreikka on muistuttanut Suomea myös ansioistaan Suomen pääsemisessä EU:n jäseneksi. Tasoitus 1-1.

Suomi seuraa esimerkkiä

Suomen pelityyli on vuosi vuodelta lähestynyt Kreikan pelityyliä. Kenties Kreikka saa aikanaan olla päättämässä Suomen tukipaketista tai olla ottamassa vastaan suomalaisia elintasopakolaisia Kreikkaan.

Suomi teki kuitenkin viime hetken ketjun vaihdon. Kataisen kentällinen vaihdettiin Sipilän kentälliseen ja nyt piiskataan omaa kansaa tehokkaampaan peliin ja voittoon keinolla millä hyvänsä. Ei ainakaan anneta voitonriemua Kreikalle.

Maximilianin veto yläriman kautta maaliin

Myhrberg.jpgSuomen valmennusjohto on aivan oikeutetusti ottanut keinovalikoimiinsa Kreikan tavoin myös menneisyyteen vetoamisen.

Kreikka itsenäistyi vuonna 1830, jota edelsi vapaussota turkkilaista valtaa vastaan. Näytti siltä että Aleksanteri Ypsilantisin aloittama kapina oli tuomittu heti alkuunsa epäonnistumaan. On hyvä muistaa että Kreikka sai apua toivottomaan taisteluunsa muualta Euroopasta ns. Kreikan ystäviltä (filhelleenit) ja yksi tunnetuimmista sotasankareista oli suomalainen August Maksimilian Myrberg (Matti Aukusti Myrberg). Matti syntyi Raahessa ja hänen äitinsä saattaa oikein hyvällä tuurilla olla jopa kaukaista sukua meikäläiselle.

Myrbergin tarina Kreikan vapaussodassa on todella jännittävä. Paitsi että hän loukkaantui useamman kerran kentän pintaan, hän pelastui useita kertoja todella täpäristä tilanteista. Pariin kertaan jopa kuolemantuomiosta.

Niin vain Kreikka itsenäistyi ja Myrbergille annettiin Kreikan vapaussodan muistomitali ja sen lisäksi Vapahtajan ritarikunnan merkki, jossa oli kirjoitettu: "Otto, Hellaan kuningas. Sankarimielin isänmaan puolesta taistelleille."

Pallo on Sipilällä

Peli Suomelle 2-1. Nyt ollaan lisäajalla (3 min) ja odotetaan vetääkö Sipilä vielä kulmapotkusta banaanipotkun maaliin.

ONNEA MOLEMMILLE JOUKKUEILLE JATKOPAIKAN TAVOITTELUSSA!

8 kommenttia . Avainsanat: Kreikka, historia

Isossakyrössä sata kuollutta

Sunnuntai 11.9.2011 klo 11.09 - Juhani Eilola

Joukkohauta, uhrilähde vai hautausmaa?

Isonkyrön Leväluhdassa tehtiin aikoinaan Euroopankin mittakaavassa harvinainen löytö. Pellolta, joidenkin mukaan entiseltä suolta ja joidenkin mukaan suolammesta, löytyi noin sadan ihmisen jäännökset. Erikoista oli se että jäänteet olivat jopa 1500 vuotta vanhoja. Turha siis enää etsiä syyllisiä.

levaluhtakartta.jpg

Opastauluissa puhutaan uhrilähteestä, mutta uusimpien tutkimusten mukaan kyseessä saattaa olla lähinnä naisten ja lasten hautapaikka, johon kuolleita on haudattu useiden satojen vuosien ajan. Kyse ei siis ehkä olekaan mistään joukkomurhasta tai tautiepidemiasta kuten alunperin on ajateltu vaan normaalista tavasta haudata kuolleet.

Yhtenä vaihtoehtona on pidetty myös Indonesiassa tapahtunutta tulivuorenpurkausta, joka sagan mukaan aiheutti Pohjolassa kolmen vuoden talven. Tutkimuksissa on todettu että alkuperäinen ja viljaravinto on vaihtunut kalaravintoon. Se puhuu tämän vaihtoehdon puolesta.

uhriselitys.jpg


Leväluhdan arvoitus

Isokyrö on tullut tunnetuksi Leväluhdan arvoituksesta myös tutkijapiireissä. Nyt alueen asukkaista on otettu DNA -näytteitä ja niitä pyritään vertaamaan luista eristettyyn DNA:han. Keitä leväluhtalaiset olivat ja mitä heille on tapahtunut? Arvoitus on vielä ratkaisematta, mutta paikalliset asukkaat odottavat jännityksellä ovatko he leväluhtalaisten jälkeläisiä.

uhrilahde.jpg

Tästä lähteestä löytyi noin sadan jäännöksen lisäksi myös kyseiseltä ajalta mm. koruja.

Leväluhdan arvoitukseen voit tutustua tämän blogin jälkeen viisi päivää YLE -Areenassa. Kyseisen dokumentin takia ajoitin tämän blogitekstin tähän päivään. Jos vielä ehdit niin katso kyseinen  dokumentti LEVÄLUHDAN KADONNUT KANSA.

Juurinmäen arvoitus

Isollakyröllä on oma arvoituksensa. Kurikallakin on vielä tuntemattomia arvoituksia. Lähin niistä on kotoani alle kilometrin päässä oleva Juurinmäen 100 vuotta vanha kaivos, joka on edelleen etsinnän alla. Paikka tiedetään ehkä 100 metrin tarkkuudella, mutta suuaukko on kateissa. Ehkä myös oma arvoituksemme joskus ratkeaa.

Tervasmäen iltarasteilla pyrin laittamaan rastin oletetulle kaivoksen suuaukolle ainakin jollekin radalle. Tervetuloa Iltarasteille tutustumaan Juurinmäen arvoitukseen!

Lisää arvoituksia

Edesmenneistä huolimatta arvoituksia on myös tässä elämässä. Allaoleva esihistoriallinen kappale on syntynyt vuosi syntymäni jälkeen. Aikaan jolloin ihmiset vielä savustivat itsensä.

11 kommenttia . Avainsanat: Historia

"Äänetöntä hätää" Kurikassa 1940

Lauantai 4.12.2010 klo 20.17 - Juhani Eilola

Sortavalasta se alkoi

Suomen kehitysvammatyö otti ensimmäiset askeleensa kun Sortavalassa vuonna 1907 diakonissalaitos otti ensin viisi vaikeasti kehitysvammaista lasta hoidettavakseen. Sanan kiiriessä eteenpäin syntyi 25 hoitopaikkaa sisältävä hoito-osasto.

Myöhemmin siirryttiin väljempiin tiloihin Nurmelan hoitolaitokseen ja lopulta vuonna 1930 perustettiin Sortavalan kaupungin välittömään läheisyyteen 180 paikan hoitolaitos. Rovasti Otto Aarnisalo nimesi paikan nimellä Vaalijala tarkoittaen sillä avuttomien vaalimiseen tarkoitettua paikkaa. Vuoteen 1939 mennessä määrä kasvoi 290 huollettavaan.

Kurikkaan se jatkui

Kun näytti siltä että sota on syttymässä, kotiutettiin osa hoidettavista, mutta sodan syttyessä hoidettavia oli vielä 200. Vaalijala tarvittiin lähellä rintamaa olevaksi sotasairaalaksi ja niin evakkojunaan nousi lopulta 172 nuorempaa lasta.

Sosiaaliministeriön lastenhuollon ylitarkastaja J.H.Tunkelon avulla laitokselle löytyi sijoituspaikka Kurikasta kirkonkylän ja Miedon kouluilta. Myös isommat lapset evakuoitiin Moskovan rauhan aikaan Kurikkaan.

Vuoden 1940 kesällä Vaalijalan lapset siirtyivät sitten pois Kurikasta uusiin laitoksiin.

Nykyiseen Vaalijalaan voit tutustua sen kotisivuilta.

Kurikka ja äänetön hätä

Em. teksti oli lyhennelmä Sylvi Soinin kokoamista Vaalijalan vaiheista. Kurikan osalta historia oli ainakin minulle kokonaan uutta.

Yhden oleellisen kohdan jätin lainaamatta ja se tulee tässä:

Kurikassa "paikkakuntalaiset olivat tavattoman ystävällisiä koettaen kaikin tavoin helpottaa evakuoidun laitoksen toimintaa."

Tuotahan on hienoa lukea. Toivottavasti kurikkalaiset pysyvät samanlaisia huolimatta nykyisistä kovemmista arvoista.

20 kommenttia . Avainsanat: Historia

Viikon idea: Historiapolku

Maanantai 13.4.2009 - Juhani Eilola

Historiapolku

Jonkun jo olemassaolevan palvelun yhteyteen - esimerkiksi maatilamatkailutilan yhteyteen tai sitten kokonaan omana yrityksenä, voisi perustaa luontopolun tyyppisen reitin, joka matkaa ajassa taaksepäin esim. 200 metriä /100 vuotta.

Aika voidaan osoittaa kylteillä tai porteilla aina kun siirrytään uudelle vuosikymmenelle tai uudelle vuosisadalle.

Vaikka vuosikymmenten varrella voisi olla esim. autoja, niin polku pitäisi olla todella siististi suunniteltu ja tilaa voisi ottaa lisää sivupistoilla. Esim. muutamien kymmenien metrien välein voisi lähteä seuraavan vuosikymmen kohdalle sivupolku joka kuvaa tuota vuosikymmentä.

Reitti voi kuvata myös pienoismallein eri rakennusten rakentamisajankohtia, maailman tapahtumia, uskontoja, hallitsijoita jne... voisi olla jopa niin että toisella puolella polkua olisi maailman historiaa ja toisella puolella oman alueen historiaa.

Tästä ideasta on muokatavissa erilaisia versioita sen mukaan kuinka opetuksellinen tai kuinka viihdyttävä reitistä aiotaan tehdä.

6 kommenttia . Avainsanat: Ideat, Historia

Keisari Nerva

Tiistai 27.1.2009 klo 21.07 - Juhani Eilola

Tänään on Rooman keisari Nervan (96-98 jKr.) kuolinpäivä. Nervasta tuli Domitianuksen murhan ja epävakaiden aikojen jälkeen keisari joka sai Rooman olot vakaiksi ja turvallisiksi. Itse asiassa hänet valittiiin keisariksi ihan sen takia että hän tuli toimeen kaikkien kanssa ja oli poikkeuksellisen yhteistyökykyinen etsiäkseen itselleen myös hyvän seuraajan. Hän oli ensimmäinen hyvä keisari viiden hyvän keisarin sarjassa.

Eilen valittiin Kurikan valtuustossa uudet jäsenet eri lautakuntiin. Aika näyttää miten yhteistyökykyisiä henkilöitä niihin valittiin.

Hyvällä ja pahalla pakkaa olla tapana kertaantua. Hyvästä seuraa yleensä hyvää. Suomi on tunnettu rauhantahtoisuudestaan koska tämä kansa on saanut ns. rauhanputken päälle. Suomesta lähtee maailmalle perinteisesti yhä uusia rauhanlähettiläitä. Se ei ehkä johdu siitä että suomalaiset olisivat sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan, mutta hyvää imagoa on ilo pitää yllä.

Kurikan imago ei ole tällä hetkellä niitä parhaita. Syitä on monia, mutta on myös monia syitä miksi imago on paranemassa. Yksi niistä oli Maire Lammin eilinen valtuustoaloite. Vaikka en ole nähnyt sen sanamuotoja, niin ystävällinen käytös pakottaa asioiden hallintaan. Asiallisesti on vaikea soittaa suuta, on puhuttava asiasta ja osoitettava "pärstävikojen" sijasta mikä asiassa on vialla.

Alla olevassa kuvassa esiintyy "aseveljeni" ja erään lautakunnan edustaja. Kuinka moni tunnistaa kuka on kyseessä?

vesa.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Historia

Kurikka ennen ja nyt

Lauantai 17.1.2009 klo 17.15 - Juhani Eilola, Kuvat: Kurikan kaupunki, Arto Halttunen

Keskusteluinto kurikkalaisissa blogeissa oli vahvimmillaan uuden Kurikan syntyessä ja tärkeimpiä luottamustoimia jaettaessa. Puheenjohtajien paikkoja arvailtiin kauan etukäteen.

Vielä on edessä lautakuntapaikkojen jako, mutta se on puolueiden sisäinen asia kun paikkojen määrät on sovittu. Jännityksellä tietysti odotamme lopullisia listoja. Kun listat on saatu valmiiksi ja tasa-arvopykälätkin täsmäämään, niin siirrytään kaikilla rintamilla normaaliin arkipäivään ja päätöksentekoon.



Alla on kuvaa vanhasta Kurikasta. Jos joku löytää vanhaa kuvasatoa Jurvasta, niin otan mielelläni vastaan. Joskus meistä 50-vuotiaista nuorista tuntuu että oli se varmaan hyvää ja onnellista aikaa. Kaikki hoitivat arkiset askareensa ja oltiin paljon yhdessä. Oltiin onnellisia.

Ja on se varmasti osittain tottakin. Mutta kyllä sekin unohtuu että Suomi on ollut sodassa. On ollut pulaa kaikesta, on paettu, on piilouduttu, on pelätty, on kohdattu surua ja nälkää. Lapsia on viety Ruotsiin ja Tanskaan. Perheen isiä ja poikia on kaatunut rintamilla tai kadonnut kokonaan. Elämän vaikeudet ovat olleet todellista tuskaa.

 

liite1.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt meillä Kurikassa menee monien mielestä todella huonosti. Kaupunki on menossa konkurssiin, mistään ei enää tule mitään.

Ja totta se onkin. Ihmisiä lomautetaan, sanotaan irti ja köyhyys lisääntyy. Mutta vaikka kenenkään tuskaa ei saa aliarvioida, niin elämme silti onnellista aikaa. Monet ongelmat ovat itse aiheutettuja ja joskus jopa vain tekstin tasolla olevia ongelmia.


Sotien jälkeen suomalaiset ovat olleet yksituumaisia. Ollaan maksettu sotakorvaukset ja kehitetty tästä maasta yksi maailman parhaista hyvinvointivaltioista.

Nyt Kurikastakin pitäisi löytyä yksituumaisuutta. Jos joku on sitä mieltä että talousarvion toteuttamisen kanssa on oltava varovainen, niin yksituumaisuus tarkoittaa sitä, että sen toteuttamisen kanssa ollaan varovaisia. Kenelle siitä on haittaa, sillä yksituumaisuus on myös sitä että rakennetaan investoinnit jotka ovat tärkeitä ja joiden toteuttamiseen yhteisesti nähdään mahdollisuus. Ilman mitään investointeja olisimme edelleen ensimmäisen kuvan tilanteessa. Uudesta kuvasta näkee että Jumala on siunannut Kurikkaa. 
 _mg_4044.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylimääräinen varovaisuus ei koskaan ole haitaksi, haitaksi voi olla sen sijaan ylenmääräinen tuhlailu jopa järkeviinkin kohteisiin silloin kun siihen ei ole varaa.

Hyvä paikka Kurikka on asua silloin kun kaikilla on hyvä olla, ketään ei itketetä, huolehditaan heikoimmista ja kuunnellaan vahvimpia.

Sekä heikon että vahvan on kuitenkin ymmärrettävä että yhteisistä varoista päättäminen on yhteinen asia. Emme voi tuhlata mutta emme voi olla investoimattakaan. Olen varma että viisautta löytyy nytkin koska kurikkalaisilla on niiden ihmisten geeniperintö jotka ovat eläneet noiden kahden kuvan välissä. Ja kun sisään on tullut geenejä mm. Norinkylästä ja valiogeeniannos nyt Jurvasta, niin viisaus on sanoin kuvaamatonta.

Yksituumaisuus, muiden kuunteleminen ja kateuden kitkeminen pois tästä lähiyhteiskunnasta, siinä on hyvä alku tuleville vuosille.

2 kommenttia . Avainsanat: Kurikka, Historia

Suunnistuksen historiaa

Lauantai 27.12.2008 klo 19.21 - Juhani Eilola

Lisäys ensimmäiseen blogitekstiin

Ensimmäisessä blogijutussani julkaisin kuvan suunnistuksen puulaakiviestistä, jossa lähetän matkaan ankkurina Juha Miedon. Nyt Juhan iloksi löysin arkistoistani samasta tapahtumasta toisenkin kuvan. Tässä kuvassa on mukana koko voittajajoukkue. Vasemmalta lukien siis Juha Mieto, Juhani Eilola ja Raimo Törmä.

Vähän olen ylpeä tästä kuvasta !! Tätä kuvaa on hieno esitellä vielä vanhainkodillakin. Nuori mies on päässyt kahden kokeneen mestarin väliin! Juva on muistaakseni jostakin 80-luvun alkupuolelta.

mieto_eilola_torma.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5 kommenttia . Avainsanat: Urheilu, Historia, Suunnistus

Menneet ajat

Lauantai 15.11.2008 klo 16.32 - Juhani Eilola

Mikä sopisikaan paremmin ensimmäisen blogitekstin teemaksi kuin menneet ajat. Blogihan elää tästä päivästä pääsääntöisesti elämäänsä eteenpäin.

500 vuotta sitten Merijärvellä asusteli ensimmäinen Eilola. Sukunimen uskotaan syntyneen kahden talon erilaisista luonteenominaisuuksista: iloluontoisesta Ilolasta ja vakavamielisestä Ei-Ilolasta. Onnekseni tuo ei pidä paikkaansa. Merijärvellä oli kyllä vain kaksi taloa, Karkulahti ja Eilola, mutta Karkulahti ei ollut sen iloluontoisempi paikka kuin Eilolakaan, mieluummin päinvastoin.

Nimi lienee syntynyt sen sijaan isännän nimestä. Elof käsittääkseni viittaa norjalaiseen etunimeen. Elofia ryhdyttiin historiankirjojen mukaan kutsumaan Eeloi-isännäksi. Eilola on siis syntynyt käytännössä Olavi-nimestä, tosin sen kantaja oli joku viikinkikansan edustaja ;-)

Eelofin vaimon nimi oli muuten Lucia. Lucia toi valoa Merijärvelle... tutkiessani historiaa molempien jalanjäljet ovat hämärän peitossa, mutta olen laatinut mielikuvituksissani heille esi-historian. Turunlinnasta nimittäin katosi, karkasi tai kaapattiin mystisesti noihin aikoihin Lucia-niminen neito, ilmeisesti prinsessa. Hän on luultavasti karannut nuoren viikinkisankari Elofin matkaan. Viikinkiaika tosin päättyi jo 1100-luvulla, mutta historia on osoittanut että juuri tällä viikinkien sukuhaaralla on tehokas lisääntymisvietti. Itsellänikin on viisi lasta ja kahdeksan lastenlasta.

mieto.jpg

Olen myös jättien sukua, nimittäin Kurikan jätin Juha Miedon. Olemme molemmat polveutuneet Muurimäestä. Ja jos se ei riitä, niin olemme joskus myös suunnistaneet samassa kaupungin viestijoukkueessa. Oheisessa kuvassa pikkupikkuserkut vaihtavat kapulaa.

Ja kun olen vielä sukua kuuluisan tutkimusmatkailijan Samuli Paulaharjun vaimolle Jenny Paulaharjulle, niin näistä pitäisi muodostua aika jäyhä yhdistelmä.

Mutta eipä ole syntynyt... lopputulos on enemmänkin "anteeksi että olen olemassa" -tyyppinen.

Mutta ehkä nämä sankariainekset heilläkin ovat putkahtaneet esiin vasta vanhemmalla iällä.

12 kommenttia . Avainsanat: Sukututkimus, Historia, Ikivihreitä