Kulttuuriarvoitus

Maanantai 5.1.2009 klo 9.02 - Juhani Eilola

Löysin noista 1924 Kodin Kuvalehdistä myös mielenkiintoisia tehtäviä. Koska niiden julkaisusta on kulunut yli 80 vuotta, niin voin kilpailuttaa teitä kulttuuritiedoissa tässä blogissakin. Ongelmana on vain se että minulla ei ole seuraavaa numeroa jossa olisi vastaukset. Kyseessä ovat jo 1924 vuonna tunnetut näytelmät ja oopperat. Itse olen takuuvarma vain kahdesta ensimmäisestä.

Ehdotuksia? 

Suklaariippuvuus

Tiistai 18.11.2008 klo 21.20 - Juhani Eilola

On melkein pakko palata noihin eilisiin yläasteen näytelmiin ja rakentaa siitä aasinsilta JIK:iin.

Minna Leppinen kertoi pitäneensä yllätyksellisempänä ja erittäin hauskana käsikirjoituksena 9.H:n Suklaata suonissa...

Se on varmaan totta, nauroin melkein hengettömänä mm. psykologille joka yritti auttaa suklaariippuvuudesta kärsivää tyttöä mutta osoittautui lopulta itse todelliseksi parantumattomaksi ongelmatapaukseksi.

Suklaariippuvuuden takia naamaan oli tullut punaisia pisteitä eikä kaikki muutenkaan toiminut enää niinkuin piti.

Tästä pääsemmekin melkein heti aasinsillalle.

Olen ollut yllättynyt JIK:n liikelaitoskuntayhtymän johtajan Anna-Kaisa Pusan puheista ja kommenteista. Ja myönteisesti.

Olen aina odottanut että kuntoliikunnan ja muutenkin hiukan terveellisempien elämäntapojen puolesta tehtäisiin enemmän. Nyt tuntuu että Pusa on tuomassa tälle alueelle paljon vahvempaa ennaltaehkäisevää toimintaa kuin mitä täällä aikaisemmin on ollut. Ja onhan se totta, pitkäaikaiset suklaariippuvuudet ilman liikuntaa tekevät ihmisiä ennen aikojaan sairaiksi. Tavoitteena on että olisimme vielä vanhuksinakin hyväkuntoisia.

Toivottavasti JIK saa ohjattua myös omaa henkilökuntaansa liikunnan ja terveellisempien elämäntapojen pariin. Näyttää hullulta että joku puhuu muka vakavasti terveydenhuollon menojen ja resurssien lisäämisestä, mutta on itse osoitus siitä ettei ole nyt niin vakavissaan kun kyse on omasta terveydestä. Pusasta ei voi sanoa samaa. Hänellä ei ole punaisia pilkkuja naamassaan. Nyt alan uskoa että JIK oli ehkä sittenkin askel oikeaan suuntaan. Kun vain nyt näitä ajatuksia ei luottamusmiesorganisaatio pilaisi.

Vanhuksia yläasteella

Tiistai 18.11.2008 klo 0.29 - Juhani Eilola

Tänä iltana oli yläasteella teatteri-ilta, johon oli valikoitunut seitsemän hienoa näytelmää koulun sisäisen kilpailun perusteella. 

En edes muista monettako kertaa olin mukana nauttimassa tästä elämyksestä, mutta näytelmät olivat yhtä hyviä kuin aina ennenkin.
 

Tässä hauska tuokiokuva yhdestä näytelmästä. Nuoret olivat todella osanneet asettua vanhusten rooleihin. Tilanne näyttää melkein aidolta. Aivan loistavaa ! Mahtoivatkohan nähdä itsensä kuudenkymmenen vuoden päästä.

Kaikki me vanhenemme mutta rakkaus ei toivottavasti maailmasta koskaan kokonaan kuole. Mielestäni paras idea oli näytelmässä jossa kaksi koko ikänsä yksinäisenä elänyttä vanhusta rakastuvat toisiinsa katsellessaan muiden vanhusten luona käyviä lastenlapsia ja muistellessaan yhteistä nuoruutta.

Pari vihitään vanhainkodissa ja kun tilanteessa siirrytään 35 vuoden päähän tuosta hetkestä, niin myös heillä on vierainaan lastenlapsia. Tosi hauska käsikirjoitus. Ikävä ettei mukana ollut muistivälineitä että voisin kertoa käsikirjoittajan nimen. Joku joka sen tietää voi kertoa sen ja muutakin palautteessa.

Pari joka ehti vielä vanhainkodissa olessaan perustaa perheen. Tässä tarinassa oli hauskuutta ja todella hyvin rooleihinsa eläytyvä pari. Taisivat jopa saada osistaan Oskarit.

Ja olihan tietenkin omakin jälkikasvuni päässyt mukaan hiukan toisenlaisessa roolissa. Liekö perinyt jonkinasteisen pellen roolin minulta (toinen vasemmalta).

Yritän saada lisää tätä kuvasatoa tuonne kurikanseutu.fi -sivustolle kun ehdin. Kamerassa on useita hauskoja kuvia kaikista nähdyistä näytelmistä.

En nyt yritä etsiä mitään syvällisempää sanomaa näistä näytelmistä, mutta on hienoa että nuoret saivat loihdittua vanhusten rooleissa niin paljon iloa näytämölle.