Salailun filosofiaa

"Nuorille käy niinkuin viljan tähkille: niin kauan kuin ne ovat tyhjiä, ne nostavat vartensa suorina ja varmoina kohden korkeuksia; kun niiden jyvät kypsyvät, taivuttavat ne päänsä alas." Professori Kaarlo Hartiala

Blogini on elänyt hiljaiseloa kuukausia koska elämässä on tapahtunut useita muutoksia - myös täysin peruuttamattomia. Se tulee vaikuttamaan tekstien sisältöön tässä yhä vaikeammin tulkittavassa maailmassa.

Jonkun vanhan kirjan takakannessa oli alussa lainaamani Kaarlo Hartialan teksti. Olisin mielelläni vaihtanut ensimmäisen sanan joksikin muuksi kuin puhunut nuorista. Yhtä lailla tyhjä tähkä on pystyssä kenellä tahansa kokemattomalla poliittisella yltiöpäällä tai kenellä tahansa pelkästään itseään arvostavalla toisten arvostelijalla.

Tyhjällä päällä sitä luulee itsestään ja ajattelustaan niin paljon. Mutta kun ihminen kasvaa ja viisastuu niin hän oppii näkemään muitakin värejä kuin mustan ja valkoisen. Hän oppii ymmärtämään ettei viisaus ole kiinni arvostuksen määrästä, taloudellisesta runsaudesta tai oppiarvoista. Todella viisas ihminen on sekä viisas että nöyrä ja painaa päänsä - ei luovuttaakseen vaan kunnioittaakseen muitakin.

Diktaattorien, vaimonhakkaajien, pompottajien ja kaikenlaisen väkivallan edustajien viisaus on, vaikka se olisi mitä laatua tahansa - tyhjän veroista.

Jotkut haluavat pysyä loppuun saakka muita päätä pidempinä. Sitä voidaan kutsua tässä tapauksessa hukkakauraksi, joka pitäisi kitkeä kokonaan pois.

---

Ja lopuksi arvoitus lukijoille. Mikä ajankohtainen aihe on kyseessä ja onko se hyvä vai huono uutinen ?

- Paras tapa toimia salaisesti on julistaa avoimmuutta -