Hyvä tahto ihmisten kesken

Keskiviikko 23.9.2015 klo 21.17 - Juhani Eilola


Kulttuurimme perusta

Suomen sisimmässä oleva sielu edustaa länsimaista kristillistä kulttuuria. Tähän saakka meitä on pidetty maailmalla rauhan kansana joka tahtoo kaikille hyvää ja joka tulee toimeen naapureidensa kanssa ilman vihollisuuksia. Rauha on ollut Suomen vientivaltti jo ennen Nokiaa. Olen aina ollut ylpeä suomalaisten rauhantahdosta ja pyrkimyksistä jakaa sitä muuallekin maailmaan.

Tämä kaunis, rauhaa rakastava ja arvostusta muille antava ajattelu lähtee, vaikka se monia harmittaakin, pohjimmiltaan Raamatusta. Kaikki tietävät että meidän tulisi sen oppien perusteella kohdella lähimmäisiämme niinkuin haluaisimme meitä kohdeltavan. Ainakin meitä vanhempia on lapsesta saakka opetettu olemaan vieraanvaraisia, ystävällisiä ja kunnioittamaan muita, etenkin vanhuksia. Meitä on opetettu tekemään sitä mikä on ihmisten keskuudessa hyvää, ei terrorisoimaan muita. Pyhä Kirja kehoittaa elämään kaikkien kanssa rauhassa mikäli se suinkin meistä itsestämme riippuu.

Sielu on sairastumassa

Tämä suomalaisuuteen kuuluva kaunis sielumme on sairastumassa. Kun sota-aika ja sen kärsimykset alkavat unohtua ja siitä meitä muistuttava veteraanien määrä vähentyä, kun Raamatun opetukset alkavat menettää arvovaltaansa ja kun hyvän opettaminen alkaa väistyä, niin ensin muuttuvat puheet vihamielisiksi ja lopulta käytös. Siinä elämänvaiheessa elävää Suomea me vanhemman sukupolven ihmiset nyt jo melko huolestuneina seuraamme.

Hyvä tahto

Omaan ideologiaani on aina kuulunut hyvä tahto. Ikävästi käyttäytyville ihmisille minunkin on joskus vaikeaa, jopa lähes mahdotonta toivoa kaikkea hyvää, mutta silti meitä on opetettu siunaamaan niitä jotka ovat meitä kohtaan ikäviä. Hyvä tahto ketä tahansa ihmistä kohtaan kuuluu menestyvään elämään ja rauhassa elävälle kansakunnalle. Eikä ole ollenkaan paha asia jos hyvä tahto kohdistuu muutakin elollista luomakuntaa kohtaan. En tässä tarkoita nyt menestyvällä elämällä oravannahkojen keräämistä vaan elämää itseään.

Viimeistään politiikka pilaa ihmisen - niin on tapana todeta. Minusta poliitikko ei ole ansainnut minkäänlaista luottamustointa jos hänellä on yhtäkään hallinnassaan olevaa kansanryhmää kohtaan pahaa tahtoa. Et ole arvollinen valtuutetuksi jos vihaat jyväjemmareita. Et ole arvollinen minkaanlaiseksi valtuutetuksi jos vihaat rikkaita, vähemmistöjä, yrittäjiä, sosiaalituella eläviä. Et voi olla valtuutettu ja vihata kansaa jota edustat. Voit olla, mutta et ole ansainnut olla. Ansaitsetko sinä, tiedät sen itse ehkä parhaiten?

Hyvän ja hyvän ristiriita

On totta sanonta, että kun johonkin kumarrat, niin toiseen suuntaan pyllistät. Hyvä ja hyvä ovat usein ristiriidassa keskenään. Silloin on vain valittava kahdesta hyvästä tahdosta toinen. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa pahaa tahtoa ketään kohtaan.

Pakolaiskysymys on yksi hyvän tahdon kysymys. Kun ihminen pakenee sotatantereelta henkensä edestä, niin kieltääkö meidän hyvä tahtomme häntä tulemasta meidän luoksemme? Ei kiellä. On anteeksiantamatonta olla auttamatta hengenhädässä olevia ihmisiä. Entä hyvä tahto niitä kohtaan jotka vastustavat maahanmuuttoa? Eikö heitäkin kohtaan pidä olla hyväntahtoinen? Kyllä pitää! Sen takia ei riitä että päättäjä ja valtuutettu on vain hyväntahtoinen, vaan hänen on oltava myös älykäs että se kaikkein suurin yhteenlaskettu hyvän tahdon määrä tulisi saavutetuksi ja valikoiduksi myös moraalisesti ja kristillisesti oikein.

Toivotan onnellisia päiviä jokaiselle lukijalle! Hyvien päivien määrä riippuu paljon siitä onko lähimmäisellä sinua kohtaan hyvä tahto !

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvyys, luottamustoimi