Mistä uusi alku?

Keskiviikko 28.11.2012 klo 1.07 - Juhani Eilola

Maassa kuohuu, aallot iskevät rantaan ja kiviset rannat ovat vaahtoa täynnä. Maihinnousuveneet ja ensimmäiset ruumiit lojuvat rannalla. Sivistynyt kansa on  asettunut toinen toistaan vastaan. Mikään ei missään eikä koskaan ole kenellekään hyvä. Kaikkialla julistetaan ettei kotiseutu kestä koska se on täynnä osaamattomia johtajia ja äänestäjiään pelkääviä saamattomia päättäjiä.

---

Verenpaineet on syytä pitää kurissa olemalla onnellinen.

Toivoa huomiseen

Mistä me saisimme toivoa tämän kaiken epävarmuuden ja toivottomia näkymiä povaavien kommentaattoreiden maahan?

Kun valtakunnassa on todellinen kriisi ja sen olemassaolo on aidosti uhattuna, niin kansa kuin kansa alkaa nähdä yhteisen uhan yhteisin silmin. Nälkä, kylmä, taudit, luonnonkatrastofit ja vihollisen hyökkäys avaavat toisenlaisen kansallisen näkymän. Ehkä vasta tällaisessa kurimuksessa suomalainenkin näkee mitä hän menetti ja millaisen onnen hän kadotti.

Suomen sotien aikana kaikki tekivät kaikkensa ja olivat riippuvaisia toisistaan. Miehet tekivät osansa ja uhrasivat henkensä tämän maan puolesta. Naiset tekivät työnsä kotirintamalla ja ottivat vastaan ja hoitivat haavoittuneita. Ihminen joutui kaikkialla  antautumaan sekä toisen johdettavaksi että toisen hoivattavaksi. Meistäkin useimpien isovanhemmat ovat olleet tekemässä Suomesta tätä hienoa maata jossa olemme saaneet nauttia rauhasta lähes koko oman elinikämme.

Millainen riemu ja uuden rakentamisen aamu sitä syntyikään kun miehet palasivat rintamalta kotiin hengissä. Riitti kun perhe oli koossa jälleen. Ei tarvinnut ökyrakentaa nykypäivän omakotitaloa omaksi viihtymisekseen. Silloin jaksettiin rakentaa maata hiellä ja tuskalla ilman tämän päivän valituksia.

Mutta nyt me olemme henkisesti hukassa emmekä edes huomaa mikä onni on ollut syntyä Suomeen. Silmiin on kasvanut menestyksen kaihi! Vaikka meillä on kuu ja aurinko, niin silti jostakin on aina kaivettava huoli ja katkeruus hallitsemaan jokaista päivää ja yötä. Se on tuotava päivästä päivään kissankokoisin kirjaimin lehtien pääuutiseksi. Ihminen on sellainen - pitkä hyvinvoinnin aika saa meidät sokeiksi ja sokeus onnettomiksi.

Kun kaiken arvostelemiseen liitetään nykypäiville tunnusomainen itsekkyys ja usko omaan, muiden yli nousevaan paremmuuteen, niin maa on täynnä pikkuisia Napoleoneja nöyryyttämässä sekä pienempiään että isompiaan.

Uusi alku

Aloitetaan uuden kotikunnan rakentaminen empatian tuntemisesta, siitä että pidämme toisistamme ja haluamme toisillemme hyvää. Muutamme vapaaehtoisesti keskustelussa nimimerkkimme aidoiksi ihmisiksi ja annamme sillä tavalla kumppanille mahdollisuuden tunnistaa meidät ja mielialamme häntä kohtaan.

Elokuvissa syntyy sankareita palomiehistä, lääkäreistä, lentäjistä, poliiseista ja jopa koirista ja hevosista. Kun meillä kaikki tekevät parhaansa pelastaakseen paikkakuntansa ja maansa, myös virkamiehistä, luottamusmiehistä, yrittäjistä ja kansalaisista voi tulla sankareita. Jopa lammasten vaatteissa oleva susi voi päästä vapaaksi kuumasta kaksoisturkistaan.

Yhteisellä tahdolla ja yhteisillä näkymillä me olemme valmiit antamaan toiselle, valmiit luopumaan omistamme, valmiit auttamaan heikompaa, valmiit tukemaan myös vahvempaa silloin kun tämä osoittaa vaikkapa työnantajana olevansa mukana samoissa talkoissa.

Meillä on toivoa ja me voimme rakentaa parempaakin kuin onnettomuutta. Ne joille kuuluu päätöksenteko, he tehköön päätöksiä meidän onneksemme. Ja me muut, ollaan ihmisinä onnellisia ja välitetään lähimmäisistä. Se kuuluu onnelliseen arkielämään, ei se että olemme aina ja kaikkialla muiden tekemisistä ärsyyntyneitä, suu väärinpäin ja sielu vallihautana.

Nettielämää

Sunnuntai 18.11.2012 klo 20.41 - Juhani Eilola

Nykyaikana työnhakijoista ja työntekijöistä on aikaisempaa helpompi löytää tietoja. Hakukoneilla vain äkkiä netistä tai sosiaalisesta mediasta. Tällainen "googletus" työntekijän nimellä on kuitenkin laissa kielletty. Käyn vähän tätä ajankohtaista aihetta läpi viikonlopun blogitekstissäni.

---

Nettielämää

Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari ovat kirjoittaneet vieressä kuvatun kirjan jonka jokaisen kannattaisi lukea. Kirja avautuu ilmaisena nettiversiona klikkaamalla kirjan kuvaa.

Se sisältää laajan katsauksen verkossa olemisesta, turvallisuudesta, teknologiasta, verkkoviestinnästä ja työkaluista. Loppuosassa kirjaa siirrytään identiteettiin, luottamukseen, maineeseen ja oikeuksiin joita itsekin tässä tekstissä sivuan.

Pyysin apua Tuija Aallolta tämän blogitekstin kirjoittamiseen. Hänellä ei ollut siihen juuri nyt mahdollisuutta, mutta lainaan hänen sähköpostitekstiään, jossa on tietosuojalain sisältö:

"Työelämän tietosuojalain mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen. Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen"

Miksi tällainen laki

Tietosuojavaltuutettu on vastannut henkilötietojen keräämiseen internetistä mm. seuraavasti:

"Hakukoneen avulla hankittuja eli ns. googlaamalla saatuja tietoja kritisoidaan niiden epäluotettavuuden johdosta. Siksikin työelämän tietosuojalaki edellyttää, että työnantaja kerää tiedot työntekijältä itseltään. On myös huomioitava yleislakina sovellettavaksi tuleva henkilötietolaki (523/1999), jonka mukaan rekisterinpitäjän on meneteltävä huolellisesti, käytettävä luotettavia tietolähteitä ja käsiteltävä vain tarpeellisia henkilötietoja. Tämän vuoksi ns. googlaamalla tapahtuvaa henkilötietojen keräämistä ja tallettamista voidaan pitää työelämän tietosuojalain 4 §:n ja henkilötietolain 5 §:n, 6 §:n ja 9 §:n vastaisena menettelynä."

Googlaamalla saatu väärä tieto tai samannimiseen väärään henkilöön yhdistäminen saattaa aiheuttaa työelämässä ja jopa perheiden arjessa arvaamattomia vahinkoja ja maineen menetyksiä.

"Juristina minä..."

Tomi Hynynen käsitteli Aamulehden blogissaan aihetta 16.8.2011 otsikolla "Työnhakijoiden tietoja etsitään Googlesta, laillista vai ei".

Haluan kiinnittää huomiota blogitekstin kohtaan:

"Juristina antaisin seuraavat neuvot. Ensinnäkin työnantajana älä missään tilanteessa paljasta etsineesi hakijan tietoja. Google todennäköisesti sitä ei kuitenkaan paljasta."

Googlattavalle ei siis välttämättä koskaan paljastu että häntä on googlattu, mutta jos se epäonnistuu ja haun perusteella tehdään vääriä ratkaisuja, niin seuraamus voi olla tuntuva.

Esimerkki epäonnistuneesta googlauksesta

Eräs esimies googlasi netistä alaisensa tietoja ja törmäsi sen perusteella Hattrick -nimiseen peliin. Pelistä löytyi samanniminen pelaaja. Esimies keräsi pelistä löytämänsä peliajat ja vertasi niitä työaikoihin ja ryhtyi vaadittaviin toimenpiteisiin.

Mutta ensiksikin peli sijaitsi toisella aikavyöhykkeellä ja toiseksi, se sisälsi etusivullaan tiedotteen (nimi ei liity esimerkkiin):

"Tässä pelissä kuvatut pelaajat ja täällä käytetyt nimet ovat fiktiivisiä, ja kaikki yhteydet kenenkään elävän henkilön nimiin, luonteeseen tai historiaan ovat sattumanvaraisia ja tahattomia."

Juuri näistä syistä: vääristä tiedoista, vääristä tulkinnoista ja liian nopeista oletuksista johtuen googlaaminen on kiellettyä. Vaikka googlaaminen sitten luvalla sallittaisiinkin, niin myös tiedon oikeellisuus pitää tarkistuttaa mm.  työntekijällä itsellään ennenkuin tietoa käytetään missään hyväksi. Tai harvemmin hyväksi, yleensä haitaksi.

---

Että tänäänkin olisi jotakin!

Perjantai 16.11.2012 klo 22.58 - Juhani Eilola

Ei niin häävi blogiteksti, mutta että tänäänkin olisi tarjolla edes jotakin.

Muistan vuosikymmenten takaa pakinan siitä millaisia säästöjä valtakunnassa pitäisi tehdä ja mistä laman aikana leikata. Paras oli mielestäni Tytti Isohookana-Asunmaan nimen leikkaus Tytti Pienihoomuna-Asunkuuksi. Kokeilen ihan sanaleikittelyn nimissä tehdä tästä kurikkalaisen version. Mistä Kurikassa voitaisiin leikata ? Mukana on nimien väännöksiä. Tuskinpa kukaan tästä silti loukkaantuu.

---

Hallinto

Hallinnossa voisimme aloittaa leikkaamalla toimielinten nimiä. Kaupunginhallitus voidaan leikata muotoon kyläntallitus ja sen alainen suunnittelujaosto muotoon huulennittelujaosto. Lautakunnat muutetaan tikkukyliksi ja johtokunnat lankakyliksi. Kaikkia elimiä johtaa kuiskauksenalainen ja kirjaamisesta huolehtii sihtiainen. Johtoryhmän jäseninä ovat Hannu Kokonaan-Littinen, Kaarena Tuhkala, Yövi Herneskuu, Matti Hiirulla, Seppo Tilkku, Tameinaspanna Latiainen, Evähe Lätäkkönen, Martti Tinuri, Paa Tyrvä, Pikkuveli-Erkki Vikulle.

Talousarviossa pilkkua siiretään yksi pykälä vasemmalle.

Tekniikka

Tekniikka lopettaa katujen rakentamisen ja rakentaa pelkkiä polkuja. Katuvalojen tilalle asennetaan polkutuikut. Tiekarhu korvaat polkunallella ja traktorit trakkojuilla. Työmaille ei enääviedä parakkeja vaan papentuja.

Talonrakennuksessa ei rakenneta vaan askarrellaan. Sirkkelin ääntä soitetaan nauhalta. Tietokoneet vaihdetaan arvausleluihin ja hiiret torakoihin.

Litteistä näytöistä tehdään niin litteitä että niiden läpi näkyy naapuri. Mittaustöissä sateliittimittauksesta siirrytään lennokkimittaukseen ja rajapyykit vaihdetaan rajarätteihin.

Sivistys

Sivistyspuolellakin löytyy leikattavaa. En nyt vain muista mitä. Jos ei muuta niin ainakin Matti Mäkisen nimi voitaisiin muuttaa Matt Kumpuilevaksi.

Vapaa-aika

Kulttuuri on tästä lähtien hopetuuria ja urheilu pelkoilua.

---

No joku muu voi jatkaa. Tähän meni jo monta iltaa ;-)

On vaikea ymmärtää

Perjantai 16.11.2012 klo 1.04 - Juhani Eilola

Kun kohdataan

Suomi on hieno maa ja Kurikka hieno kaupunki.

Kun tapaan ihmisiä työn puitteissa, niin varsinkin kaikki asiakkaat ovat pääosin hyväntuulisia ja saamani palaute heiltä on ollut lähes aina myönteistä. Työtoverit ovat ahkeria ja kiireisiä, mutta silti kahvi- tai ruokapöydässä heidän kanssaan on mukava ja joskus hauskaakin olla. Minusta tuntuu että kaikki kunnioittavat toistensa tekemistä.

Hyvät ihmissuhteet ja innostava ympäristö antavat ihmiselle aina voimaa tehdä velvollisuutensa ja enemmänkin.

Urheilussa ja joskus työelämässäkin arvostusta osoitetaan mitalein, mutta jokapäiväinen lähimmäisen arvostus jaksaa kestämään paremmin työssä ja arjessa. Kuvassa Jaana Mäenpään MM-mitaleita.

Kun kirjoitetaan ja tekstaillaan

Mutta kun mennään blogikirjoitteluun ja paikallislehtien yleisönosastohin tai tekstiviestipalstoihin, niin Kurikkakin muuttuu, ei aina mutta aika ajoin, melkein keskiaikaiseksi sotatantereeksi josta puuttuu enää noitien ja kerettiläisten roviolla polttaminen.

Olen miettinyt ja kysellyt asiantuntijoiltakin mistä tuollainen mielen kaksijakoisuus voi johtua. Heidän mukaansa perussyitä on suhteellisen vähän.

Ensimmäinen syy on se ettei oma elämä ei tyydytä vaikka se päällisin puolin olisikin näyttävää. Ellei takana ole huono henkilökohtainen taloustilanne johon etsitään syyllisiä, niin sitten se yleisin syy on huono parisuhde.

Minun mielestäni nämä eivät selitä kaikkea. On minullakin huono taloudellinen tilanne. Parisuhteesta en sano mitään, mutta mikään ei sytytä minussa halua häpäistä ketään.

Onko se paras selitys sittenkin alkoholi? Sitä on pakko jäädä miettimään. Kuinka moni kirjoittelee vihaa, kateutta ja omaa ahneutta huokuvia viestejä selvänä? Alan epäillä tietävätkö kirjoittajat ennen aamua edes sen mitä ovat kirjoitelleet? Jeesus huusi ristiinnaulitsijoilleen anteeksiantoa koska he eivät tienneet mitä tekivät. Tietämättömyys olisi kuitenkin se lohdullisin vaihtoehto.

Mitä ihminen miettii, mikä vituttaa

Äskettäin on julkaistu kaksi enemmän tai vähemmän, ehkä mieluummin vähemmän, virallista tutkimusta siitä mikä ihmisiä eniten "vituttaa" tai mitä ihmiset eniten ajattelevat.

Yllätystulos tuskin on se että ihmisiä vituttavat eniten toiset ihmiset. Vitutuksesta voi olla hyötyä esim. kylmällä. Ellei ketään koskaan olisi kylmä vituttanut niin ehkä tuli olisi vieläkin keksimättä. Niin kerrottiin tämän tutkimuksen tiimoilta. Mutta toiseen ihmiseen vittuuntumisella on pääasiassa huonoja seurauksia.

Käsittääkseni molemmissa tutkimuksissa ikä rauhoitti ihmistä. Ajattelu keskittyi vanhempana enemmän terveyteen, elämän tarkoitukseen ja kuolemaan. Vitutuksen aiheita oli myös yleensä vähemmän.

---

Selätetään vitutus ja mietitään hyvää lähimmäisistä. Se Raamatun ajatus että meidän pitäisi käyttäytyä lähimmäisiä kohtaan niinkuin toivoisimme meitä kohtaan käyttäydyttävän, on hyvä ajatus! Auttaisiko esimerkiksi hyvä ruoka?

Budjettikuri

Keskiviikko 14.11.2012 klo 0.52 - Juhani Eilola

En pidä vaikeista sanoista enkä siitä että käytetään sivistyssanoja tai poliittista kieltä silloin kun on olemassa selkeä suomalainen kaikkien ymmärtämä termi. Yritetään nyt kuitenkin selittää tätä yhtä vaikeaa termiä ja katsotaan mikä palaute siihen tulee. Emmeköhän löydä lopulta oikeankin merkityksen.

---

Viime päivinä on paikallisesti keskusteltu termistä budjettikuri. Sanakirjoista ei paljon apua ole, mutta eduskunnassa budjetointiin liittyvästä materiaalista on helppo päätellä mitä budjettikuri Suomen ja EU:n tasolla tarkoittaa ja mitä sen voitaisiin olettaa tarkoittavan pienessä kotoisemmassa Kurikassa.

Budjettikuri ei ole sitä että menotaloudessa rahaa ei käytetä välttämättömyyksiin. Suuri osa näistä yhteiskunnan välttämättömyyksistä on lakisääteisiä eikä niiden summia ole mahdollista tietää tarkasti etukäteen. Ylityksiä tapahtuu lähes varmasti. Tässä budjettikurista ei ole mahdollista pitää kiinni, joskin sitä pystytään mahdollisimman tarkasti noudattamaan silloin kun kyse on monivuotisista hankkeista.

Budjettikuri liittyy enemmän budjetin laatimiseen kuin sen toteuttamiseen. Kun olin eduskunnassa laadittaessa vuoden 2011 budjettia, niin hallitusryhmien kesken sovittiin etukäteen (myös Juha Mieto) ettei siihen tehdä lisäesityksiä. Ei edes suuria tunteita nostattavien paikallisteiden osalta. Ei mihinkään suuntaan Suomea, koska kaikkien toiveiden toteuttaminen olisi tarkoittanut n. 3 miljardin lisämenoja. Tästä sopimuksesta pidettiin kiinni vaikka oppositiossa perussuomalaiset esittivätkin varoja joka tielle "Veltto" Virtasen toimiessa kannatusautomaattina. Millekään kohdalle niitä ei kuitenkaan lisätty. Tästä budjettikurista oli kyse myös Säntintien kohdalla. Esityksellä ei ollut mitään mahdollisuutta mennä budjettikäsittelyssä läpi.

Budjettikuri on kuitenkin muutakin, se on myös budjetin laatimisessa pitkän ajan suunnittelusta eli silloinkin sovitusta kiinni pitämistä, mutta silllä tavalla joustavasti että välttämättömät ylitykset voidaan tehdä. EU-tasolla budjettikuri tarkoittaa talousarviota koskevan pitkäaikaisen kurinalaisuuden säilymistä.

Kurikassa budjettikuri terminä voisi tarkoittaa lähinnä sitä, että noudatetaan budjetin laatimisessa pidemmän aikavälin maltillista rakentamisohjelmaa (viisivuotissuunnitelmaa) ja valtuuston hyväksymiä strategioita eikä vuosittain tai mikä pahinta joka vuoden viimeisessä käsittelyssä lisätä talousarvioon joka ainoan valtuutetun mielen mukaisia yllättäviä populistismia ruokkivia lisäesityksiä. Jos ne lisätään talousarvioon, niin nekin lisätään vasta suunnitellusti tuleviin budjetteihin.

Tämä on budjettikuria. Sovittujen sääntöjen mukaisesti budjetoimista.

Blogistit Eronen ja Parviainen

Keskiviikko 7.11.2012 klo 20.23 - Juhani Eilola, Kuvat: Juhani Eilola ja Helena Eronen

Blogimaailmassa on helppo nousta kuuluisuuteen varsinkin vastuullisesta asemasta kirjoittamalla joko tahallaan tai vahingossa jotakin joka ravistaa ihmisten ajatusmaailmaa ja ylittää uutiskynnyksen. Kuuluisia blogeja ovat viime aikoina olleet mm. eduskunta-avustaja Helena Erosen blogi joka tuli tunnetuksi ns. hihamerkkikohusta ja toinen Jussi Parviaisen juorublogi. Suomihan on juorujen luvattu maa!

---

Näyttelijä ja kohua herättänyt ohjaaja Jussi Parviainen yhtyy blogissaan Jeesuksen sanoihin "olkoon teidän puheenne aina ON ON tai EI EI" mutta ei siltä väliltä. Hänen mielestään on olemassa vain totuus eikä sen julkituomisesta ole mitään haittaa. Ei vaikka se olisi "alaston totuus".

Niitä totuuksia jotka Jussi Parviaisen kohdalla voin itse todeta "ON ON"  se että vaikka hän kertoi juuri äsken televisiossa itse olevansa hyvä kirjoittamaan, niin teksti on siltikin kirjoittamisen ammattilaiselle poikkeuksellisen sekavaa ja raskassoutuista. Ainoastaan mehevät juorut antavat intoa kahlata tekstiä läpi.

Kun juorut on sitten lukenut läpi, jää ihmettelmään vain sitä mikä tällä kaikella oli tarkoituksena. Juoruko vain? Ei asiaa, ei hauskuutta, ei taidetta eikä edes juorun päämäärää. Ei mitään muuta kuin tapahtumia joista muistuttaminen loukkaa yleensä useampaa kuin yhtä ihmistä kerrallaan.

Minullakin on salaisuuksia jotka vetävät aivan varmastikin vertoja Parviaisen teksteille, mutta ei tulisi mieleenkään julkaista niitä eikä niiden kuvia, ei varsinkaan jos ne koskevat jotakin toista henkilöä kuin itseäni.

---

Kuva: Helena Eronen

Helena Eronen on sensijaan todella lahjakas kirjoittaja joka rakastaa kirjoitamista yli kaiken. Seurasin Erosen tekstejä ja tiedostuvälineiden uutisointia ns. hihamerkkikohun aikaan. Eronen oli tuolloin ystäväni James Hirvisaaren eduskunta-avustajana. Olen täysin vakuuttunut siitä että hän tuli mahdollisesti jopa tahallisesti väärinymmärretyksi tiedotusvälineiden taholta.

Minä vihaan sitä että kukaan koskaan on lähtenyt erottelemaan ihmisiä toisistaan hihamerkein tai minkäänlaisin ulkoisin tunnuksin vain siksi että niin erotettaisiin toisen luokan kansalaiset parhaasta A-luokasta. Tällaisia ihmismassojen murhenäytelmiin johtaneita episodeja olemme nähneet mm. Hitlerin Saksassa. Olen aivan varma ettei Helena Eronen anna pienintäkään hyväksyntää tällaisille asioille eikä siitä ollut myöskään kyse.

Eronen on taitava, idearikas, mielikuvituksellinen, hauska ja tarvittaessa hyvin lämminhenkinen kirjoittaja joka arvostaa yksilöitä, mutta ihmettelee laumakäyttäytymistä niinkuin minäkin. Jollakin melkein yliluonnollisella tavalla hän saa syvemmän sisällön hauskaankin tekstiin. Olen nauttinut tavattomasti teksteistä hänen blogissaan. Se ei tarkoita että olisin aina samaa mieltä. Mutta Helena on kirjoittanut valtavan määrän hienoja tekstejä. Voisin linkata Sinut esim. hänen lämpimään tekstiinsä mummon muistikirjasta tai mietteisiin syksyn ahdistuksesta, mutta valitsen mieluiten toiseksi uusimman tekstin hänen Lapsuutensa sankarista!

---

Myös Kurikassa on monia lahjakkaiden kirjoittajien blogeja, joita löydät mm. www.kurikanseutu.fi -sivuston vasemmasta reunasta!

Kurikan sosiaalitoimi ja JIK 2013

Tiistai 6.11.2012 klo 18.21 - Juhani Eilola

Kunnallisvaalit on käyty ja neuvottelut luottamuspaikoista käynnistyvät. Kurikassa luottamuspaikkoja on jaossa aikaisempaa vähemmän kun sekä Kurikan perusturvalautakunta että sen alainen yksilöjaosto lakkaavat olemasta vuoden vaihteessa. JIK-kuntien sosiaalitoimista ainoana JIK:iin siirtyy Kurikan sosiaalitoimi.

---

Perusturvalautakunnassa ovat olleet vuosina 2009-2012 puheenjohtaja Kirsi Lehtinen, varapuheenjohtaja Eija Marttila sekä jäsenet Kristiina Koivisto, Veli-Pekka Kiskola, Ilkka Koski-Säntti, Juhani Kivipelto, Pauli Koivula, Sirpa Uusimäki, Raili Hakala, Raimo Honkaniemi sekä Jaakko Lehtinen. Heidän paikkojaan ei siis tulevalla kaudella täytetä.

Yksilöjaoston vimeisiksi edustajiksi jäävät puheenjohtaja Merja Varin, varapuheenjohtaja Mikko Peräaho ja jäsenet Aarre Asiala, Marja-Leena Markus ja Tapani Ristiluoma.

Sosiaalitoimen siirtyessä JIK:iin palvelujen tilaamisesta vastaa Kurikan kaupunginhallitus ja varsinaisesta Kurikan sosiaalitoimen palvelujen tuottamisesta JIK:n johtokunta, jossa päätösvaltaa käyttävät tällä hetkellä kurikkalaiset puheenjohtaja Matti Ollila ja jäsenet Kaarina Hautala, Margit Parkkamäki, ilmajokiset Veli Haavisto, Regina Ollila, Seppo Pirttikoski sekä jalasjärviset Anne Ojajärvi, Ahti Arokallio ja Osmo Metsä-Ketelä. Esittelijänä toimii JIK:n vaasalainen johtaja Anna-Kaisa Pusa.

JIK:n johtokunta tulee valitsemaan joko keskuudestaan tai osittain ulkopuolelta JIK:n yksilöjaoston, jonka kokoonpanossa on kaksi edustajaa jokaisesta kunnasta.

JIK:n yhtymäkokoukseen Kurikka valitsee viisi edustajaa (edustaja jokaista alkavaa 3000 asukasta kohden). Jalasjärveltä ja Ilmajoelta edustajia on yhteensä seitsemän.

---

Poistuvia luottamustoimia on Kurikassa siis 16 kappaletta ja uusia syntyy 6 kappaletta, joista neljä miehitetään naapurikuntien edustajilla.

Aika näyttää miten toimivaa demokratiaa kolmen kunnan yhteisesti yhteen kuntaan kohdistuva hallinnointi tuottaa.

Huolehdi äänestäjästä: 8 keinoa

Lauantai 3.11.2012 klo 9.02 - Juhani Eilola

Muistutetaan nyt heti aluksi että teksti on ns. huumoria ja tässä yhteydessä tarkoitettu vain siksi ettei nyt kukaan vain vedä tuossa loppuvideossa esitettyä porkkanaa nenäänsä!

1. Heitä keppi

Jos äänestäjäsi rakastaa noutamista, niin kerää metsästä tukevia ja oksattomia keppejä. Koivu on miellyttävin purtava. Heitä keppiä ja houkuttele sen avulla äänestäjä leikkimään kanssasi.  Jos äänestäjä ei heti lämpene, niin hiero keppiin makkarantuoksua jolloin saat siitä uskollisen palvelijan. Tällä tavalla keräät paitsi ääniä, ympärillesi vaalikauden ajaksi myös ison joukon kultaisia noutajia. Vierasta kohtaan he kuitenkin käyttäytyvät edelleen haukkumalla ja sukkia repimällä kuten äänestäjät "sidostesukka kestää" -mainoksessa aikoinaan.

2. Älä hylkää

Suloisen äänestäjän ottaminen vaalien ajaksi on meillä varsin yleistä. Valitettavan usein vaalien jälkeen se kuitenkin jätetään oman onnensa nojaan. Liikkeellä onkin paljon hylättyjä äänestäjiä. Rankkurit ottavat niitä kiinni ja pyrkivät löytämään niille uuden kodin omasta puolueestaan. Pitkäaikainenkin äänestäjä kannattaa kuitenkin leikata ja merkitä niskanahan alle laitettavalla sirulla. Tällä tavalla äänestäjä rauhoittuu eikä juokse muiden poliitikkojen perässä. Sirun avulla löydät äänestäjän seuraavienkin vaalien aikana.

3. Äänestäjä on helppo valmistaa

Poista äänestäjistä roskat ja vioittuneet kohdat ja pilko isoimmat hatut, mutta turhaa pilkkomista ja maitiaisnesteen vuodattamista tulee välttää. Äänestäjän suolaaminen on helppoa. Äänestäjät ladotaan suolausastiaan kerroksittain ja väliin lisätään karkeaa suolaa. Myrkkyä sisältävien äänestäjien ryöppäämisessä on käytettävä runsaasti nestettä.

4. Kun kohtaat äänestäjän luonnossa

Jos kohtaat yllättäen äänestäjän vaikkapa marjoja poimiessasi, niin sitä ei ole syytä säikähtää. Äänestäjä on yleensä kohdattaessa itse sen verran ujo ja varovainen että luikertelee nopeasti piiloon. Älä vahingoita sitä, sillä äänestäjällä on aivan samanlainen oikeus elää kuin sinullakin. Suomessa elää myös myrkyllisiä äänestäjiä. Sen takia luonnossa liikkuessa onkin syytä aina pitää mukana persupakkausta jolloin voit nopeasti saada ensiapua sinua purreen  äänestäjän myrkkyyn.

5. Suojaa ja hoida

Äänestäjän hoitaminen liittyy hänen arvonsa säilymiseen. Säännöllinen huolto auttaa pitämään myös jälleenmyyntiarvoa yllä kun luovut politiikasta. Pinnallinen huolehtiminen liittyy sekä viihtyvyyteen että turvallisuuteen. Äänestäjät vanhenevat ja likaantuvat arkisessa käytössä. Uudet tekstiilit voi hankkia joko vain yhdelle äänestäjälle tai yhtenäisesti koko äänestäjäkunnalle. Näin äänestäjät säilyvät joskus jopa uuden veroisina omistajalta toiselle ja mittariin kertyy suuri ehdokkaille ajettu äänimäärä.

6. Haittaohjelmien poisto

Joskus äänestäjäsi saattaa joutua haittaohjelman hyökkäyksen kohteeksi. Sitä varten voit netistä hakea itsellesi ohjeet äänestäjän puhdistamista varten. Voit myös käyttää itse vakoiluohjelmaa, joka kerää äänestäjästäsi tarvitsemaasi tietoa. Ajan myötä äänestäjä täyttyy kaikenlaisesta rekisterimerkinnöistä ja ylimääräisistä ohjelmista. Silloin kannattaa käyttää esimerkiksi Easycleaneria, joka poistaa hänestä turhat roinat ja vaikutteet. Joskus on hyödyllistä myös varmuuskopioida äänestäjä uudempiin koneisiin. Täällä tavalla varmistetaan ettei se tärkein tieto katoa vaan säilyy uudelle sukupolvelle.

7. Ylläpito

Jos olet ostanut itsellesi omat äänestäjät ja niitä varten palvelimen, niin muista päivittää äänestäjät tarpeeksi usein. Varminta on kun hoidat sen itse, mutta voit myös ulkoistaa palvelun ammattimaisille aivopesijöille. Jos kuitenkin päivität äänestäjät itse, sinun on syytä opetella erityinen ohjelmointikieli joka kullakin äänestäjällä voi olla hyvinkin erilainen. Huolehdi myös siitä että yhteystietosi ovat koko ajan äänestäjän nähtävissä.

8. Muista vastata äänestäjien rukouksiin

Aika ajoin äänestäjät kääntyvät sinua kohti ja polvistuvat pyytämään apua. Kuuntele heitä tarkalla korvalla. Lohduta heitä kertomalla että olet ajaton ja istut ikuisesti valtuustossa ja kuulet kaikki rukoukset. Muistuta heitä siitä että heidän tulee peljätä ja rakastaa sinua niin että eivät käänny muiden valtuutettujen puoleen. Kun kaikki ei mene niinkuin äänestäjä haluaa, muistuta heitä elämän tarkoituksesta ja yksilöllisestä kohtalosta.

Ja ihan vielä lopuksi. Muista että sinä teet latua ja äänestäjät hiihtävät perässä!

Kivimessut 2012, osa 3

Torstai 1.11.2012 klo 21.00 - Juhani Eilola

Kimpale Kultaa !

Vietin kivimessuilla hyvän tovin aikaa kullanhuuhtojien osastolla. Hyvä ystäväni ja kolleegani herra kartoittaja (ei kuvassa) oli haksahtanut kultaan. Ja kieltämättä haksahtamisessa oli järkeä. Lapin kultamailta heitettiin vallan pitkä kuvasarja valkokankaalle. Ei ehkä se kulta vaan kulta ja erämaaelämä yhdessä ovat romanttiselta näyttävä elämäntapavaihtoehto. Uskon että moni aivan oikeasti nauttii siitä ja odottaa siinä sivulla sitä isoa kimpaletta.


Kuvassa ei ole kimpale kultaa vaan kimpale rautaa. Sain järjestäjiltä puhelun ja olin onnistunut arvaamaan kimpaleen painon muistaakseni 20 gramman päähän sen todellisesta painosta. Olin yksi kolmesta onnellisesta palkitusta.

Saamieni vielä tuolloin hiukan epävarmojen tietojen mukaan Sellassa kävi likimääräin sama kävijämäärä kuin viime vuoden messuilla Kurikan monnarilla. Ainakin tällä kerralla kivet innostivat myös Jurvassa.

Lauri tähkä löysi kimpaleen kultaa. Tiedossani ei ole mistä kimpale löytyi mutta laulun kertosäe tarttuu kivimessujen kävijään.