Blogiharrastus

Suljin muutamaksi päiväksi oman blogini ja poistin ajan kanssa närkästystä aiheuttaneet sivut ja blogitekstit.

Tässä hiukan yleisemmin muutamia blogin pitämisen ongelmia.

Persoonallinen antautuminen

Monet ihmiset pitävät blogeja harrastuksen vuoksi ja ottavat aiheet omasta elämästään. Hyvä kurikkalainen esimerkki on suosittu Kropsua eväänä -sivusto, jossa ylläpitäjä tekee blogijuttuja omista keittiöhetkistään.

Jotkut pitävät blogeja pienen hyödynkin toivossa. Yksi esimerkki on Hannu Koiviston poliittinen sikablogi. Hän kirjoittaa paitsi omasta työstään myös poliittisesta toiminnastaan.

Vastaavat Matti Ollilan ja Vesa-Matti Saarakkalan blogit pitäytyvät kokonaan politiikassa.

Olisi luonnotonta ajatella etteivät blogien sisällöt millään lailla koskisi niiden kirjoittajien elämää, harrastuksia, työtä tai ajattelua. Silti kukaan ei käske ruuanlaitostaan kuvia ottavia ihmisiä tarkistamaan päätään.

Kunnan työntekijä blogin pitäjänä

Blogin pitäminen on siis joillekin harrastus siinä kuin mikä muu harrastus tahansa. Niin myös minulle. Olen vetänyt sähköistä keskustelua jollain tasolla jo 32 vuotta. Näillä jutuilla on siis osaltani historia joka ulottuu varsinaista Internet-kautta aikaisemmaksi.

Jos joku kuntalainen tai viranhaltija on sitä mieltä ettei kaupungin työntekijän ole sopivaa kirjoitella julkisuudessa esim. politiikkaa, niin yhtä hyvin voidaan vaatia ettei hän saa pitää koiraa, maalata tauluja, pitää hevosia, ratsastaa, soittaa, laulaa karaokea tai käydä tanssimassa. 

Negatiivisuus ja positiivisuus

Osa blogeista on luotu pelkän negatiivisen ajattelun tai arveluttavan moraalin ympärille. Rajansa kaikella, mutta se raja ei ole hyväntahtoisen ja positiivisen blogin pitämisessä.